Turun kaupunki on lähtenyt aidosti ja systemaattisesti jalkauttamaan kestäviä toimintatapoja organisaatioonsa. Kyse ei ole vain sanoista vaan merkittävästä sisäisestä toimintakulttuuria muokkaavasta prosessista. Turun kaupungin kestävän kehityksen budjetoinnin tavoitteena onkin ohjata suunnitelmallisesti kaupungin omaa organisaatiota toimimaan kaupungin arvon, kestävän kehityksen, mukaisesti. Kestävän kehityksen budjetointi on linjattu Turun kaupunginvaltuuston päätöksin ja sisältyy suoraan valtuustoryhmien väliseen sopimukseen. Kaikille yhteiset sekä toimialakohtaiset kestävän kehityksen toimenpiteet perustuvat Ilmasto- ja ympäristöohjelmaan 2009–2013.
Turun talousarviossa vuonna 2011 asetettiin kaikille hallintokunnille ja liikelaitoksille sitovia toiminnallisia tavoitteita sekä määriteltiin kestävän kehityksen investoinnit. Tällaisiksi luokiteltujen investointien määrä vuonna 2011 oli yli 10 miljoonaa euroa. Talousarviossa kestävän kehityksen budjetointiin sisältyivät kaikille hallintokunnille ja liikelaitoksille yhteisinä toimenpiteinä: päästövähennyssuunnitelman laatiminen, ekotukihenkilöiden nimeäminen, energiatehokkuustoimenpiteiden määrittely ja toteuttaminen sekä kestävän kehityksen mukaiset hankinnat.
Turun tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen 30 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta (asukaskohtaisesti kulutusperustaisesti mitattuna). Kaupungin keskitettyjen avaintoimien lisäksi olennaisena tavoitteena on vähentää muita kaupunkiorganisaation jatkuvasta toiminnasta aiheutuvia päästöjä. Tätä varten mahdollisimman pieniin yksiköihin laaditaan päästövähennyssuunnitelmat selkein, mitattavin käytännön toimenpitein.
Budjettiporkkanat
Turun kaupungin päästövähennyssuunnitelmat sisältävät seuraavia toimenpidekokonaisuuksia: energia, materiaalit, liikkuminen sekä toimintakulttuuri. Turun kestävän kehityksen budjetoinnin osana hyödynnetään ekotukitoimintaa tavoitteellisessa organisaation kehittämisessä. Ekotukihenkilöt laativat yksikössään lähtötilannekartoituksen ja sen pohjalta päästövähennyssuunnitelman, jonka toteutumista seurataan ja kannustetaan eri tavoin. Tähän mennessä lähtötilannekartoitus on toteutettu 111 yksikössä ja luvassa on lisää, sillä vuoden aikana koulutukseen on osallistunut yli 200 henkilöä Turun kaupungin eri hallintokunnista ja liikelaitoksista. Lisäksi ekotukikoulutukseen on osallistunut eri yhteistyötahoilta yli 100 osallistujaa. Toiminnalla edesautetaan kestävän kehityksen mittareiden integrointia vähitellen kaupungin eri prosesseihin. Vertaisvertailu, läpinäkyvyys ja tavoitteellisuus on mahdollistettu kestävän kehityksen budjetoinnissa yksikköjä kannustavalla seurantatavalla.
Ensimmäinen nk. budjettiporkkana on käynnistetty kasvatus- ja opetustoimessa huhtikuussa 2012. Mikäli kasvatus- ja opetustoimen yksiköt onnistuvat vähentämään käyttösähkön ja – veden kulutusta vähintään 2 %, yksiköt saavat säästyneet rahat käyttöönsä yksikön kannalta olennaisiin päästövähennystoimiin. Jo nyt on nähtävissä, että tavoitteellisella ja mitattavalla verkostotoiminnalla sekä oikeanlaisilla budjettikannusteilla saadaan merkittäviä päästöjen ja kulutuksen vähentymisiä aikaiseksi kaikille osapuolille niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.
Kestävässä kehityksessä on viime kädessä kyse kestävien valintojen tekemisestä joka ikisessä yksikössä. Ei ole sellaista toimenkuvaa, jota ei kestävä kehitys koskettaisi. Aihe on yksi niistä harvoista, joka yhdistää kaikki kaupungin organisaation eri tahot ja mahdollistaa aidon jakamisen ja yhteistyön muodostumisen eri sektoreiden välille. Nähtäväksi jää kuinka hyvin Turussa onnistutaan merkittävässä jalkauttamisessa. Edellytykset sille ovat suotuisat, kunhan vain edetään tarpeeksi pitkäjänteisesti.
Stella Aaltonen
Hankejohtaja, Turun kaupunki
Lue lisää ERA17-toimenpiteestä: Kaupunginjohtajista suunnannäyttäjiä
