Mikko ja Anna Kuitunen olivat jo ehtineet tehdä päätöksen, että omaa taloa pariskunta ei rakenna. Mahdollisuus asuntomessutaloon Vuoreksen alueella kuitenkin pyörsi Kuitusten pään. E-luku auttoi Mikko ja Anna Kuitusta suunnittelemaan ja rakentamaan unelmiensa ekologisen talon.
- Emme ole nikkareita, mutta messutaloprojekti toi tilaisuuden hyödyntää vahvuuksiamme, eli organisointikykyä ja laajoja yhteistyöverkostoja, kertoo Mikko.
Ohjelmistoyrityksen toimitusjohtajana toimiva Mikko ja henkilöstökoordinaattorina työskentelevä Anna saivat yhteisölliseen suunnitteluprojektiinsa mukaan kymmenkunta ihmistä. Tuloksena on kaunis ja energiatehokas Tervakukka-talo. Se on niin sanottu passiivienergiatalo, joka käyttää vain murto-osan tavallisen talon energiasta.
Tervakukkaa suunnitellessa ja rakentaessa ohjenuorana toimi energiatehokkuutta mittaava E-luku. E-lukuun vaikuttaa sekä rakennuksen käyttämä energia että se, millä energia on tuotettu. Uusien rakennusmääräysten mukaan kaikille taloille lasketaan E-luku, jonka täytyy alittaa tietty raja-arvo luvan heltiämiseksi.
- E-luku on helppo tapa selittää rakennuksen energiatehokkuus, ja sen laskeminen saa todella miettimään, mitkä ratkaisut ovat energiatehokkaimpia, Mikko toteaa.
- Halusimme ottaa huomioon myös materiaalitehokkuuden. Tavallisesti passiivienergiatalot ovat kiveä, mutta Tervakukka on puuta, sillä halusimme seinien sitovan ilmasta hiiltä, Anna kertoo.
Ekologista ylellisyyttä
Tervakukka onkin täynnä nykyaikaisia energiansäästöratkaisuja. Yksi niistä on tilavan parvekkeen seinään kiinnitetty aurinkokeräin.
- Koska Suomessa aurinko paistaa matalalla, aurinkokennoa ei tarvinnut sijoittaa ylemmäs. Se on parvekkeella myös suojassa lumelta, Mikko selittää.
Talon käyttövesi lämpiää aurinkokennon lisäksi takkaan liitetyn lämmönsiirtimen avulla. Tämä ratkaisu on mahdollistanut pariskunnalle myös pienen ylellisyyden.
- Päätimme, että emme ota poreammetta, jos sen vesi tarvitsee lämmittää erikseen. Nyt saimme sen hyvällä omallatunnolla, Anna toteaa.
Talon kaksi ilmanvaihtokonetta keräävät talteen huoneenlämmön niin, että ilma vaihtuu sisällä, mutta lämpö ei karkaa. Niiden lisäksi talon alla kulkee putkistossa glykolia, joka lämmittää rakennusta kesäisin ja viilentää talvisin. Mikko kutsuu järjestelmää ”ilmanvaihtolaitteiden Mersuksi!”
Kaiken varalta talossa on myös sähkölämmitys, johon tuskin tarvitsee turvautua kuin aivan pahimmilla talvipakkasilla.
- Maaliskuussa alkoi tuntua, että talo pysyy lämpimänä, vaikka sähköt eivät ole päällä. Silloin tajusimme, että tämä toimii, Mikko kertoo.
Kuituset kiittelevät projektissa mukana olleiden suunnittelijoiden ja työmiesten luovuutta ja rohkeutta.
- Asioita on joutunut sovittelemaan matkan varrella. Yksi savupiippu oli jo sisällä asti, kun huomasimme sen olevan liian iso, ja naapuritontin rakennusmiehet kaatoivat runkomme päälle vahingossa puun, Anna kertoo.
- Siitä huolimatta valmis talo ei ole yllättänyt kuin positiivisella tavalla!
Teksti: Henna Tanskanen, Otavamedia
Kuva: Jukka Salminen
