Osaaminen, kiinteistöjen käyttö ja kunnat keskustelun ytimessä vuosipäivänä

Mitä kuuluu energiaviisaalle rakennetulle ympäristölle? ERA17-toimintaohjelman 2. vuosipäivä kokosi 25. lokakuuta kiinteistö- ja rakennusalan avaintoimijat yhteen.

Seurantaryhmän puheenjohtajana toimiva ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri avasi tilaisuuden kertomalla maankäytön suunnittelun merkityksen kasvamisesta osana kestävää rakentamista. Tuore esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on Porvoon Skaftskärr, jossa kunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

ERA17 pyrkii omalta osaltaan lisäämään yhteistyötä ja välittämään tietoa energiaviisaista parhaista ratkaisuista. Toimintaohjelma onkin ainutlaatuinen esimerkki public-private-partnership yhteistyöstä. ”Yhdessä olemme todella paljon enemmän”, kiteytti Säteri.

Säteri kertoi uuden toimintasuunnitelman päälinjauksista. Viiden teeman painopisteinä ovat vuosina 2013–2014 kaavoituksen arviointivälineiden parantaminen energiatehokkuuden näkökulmasta, sähkön ja lämmön pientuotannon, kustannustehokkaiden energiakorjausratkaisujen sekä energiatietoisen kiinteistöjen käytön että energiaviisautta korostavan rakentamisen ohjauksen ja valvonnan edistäminen. Lisäksi teemoja läpileikkaavat kaksi painopistettä: kuntien ERA17-toiminnan edistäminen sekä osaamisen kehittäminen koko kiinteistö- ja rakennusalan tutkimuksessa ja opetuksessa.  Vuonna 2013 seurantaryhmän kiertävä puheenjohtajuus siirtyy ympäristöministeriöltä RAKLIlle ja toimitusjohtaja Helena Kinnuselle.

Energiaviisaat Oulu ja Parikkala edelläkävijöinä

”Kunnat ovat avainroolissa energiaviisaan rakennetun ympäristön tuottamisessa”, totesi Kuntaliiton johtaja Leena Karessuo. Kunnat ovat monella tapaa ERA17-toimien keskiössä, muun muassa energiahuollon toteuttamisessa, kiinteistöjen omistajana sekä käyttäjänä. Erityisen tärkeää on edistää tavallisen kuntalaisen edellytyksiä toimia energiaviisaasti. Ilmastostrategian on laatinut jo 115 kuntaa, ja 70 % kunnista on jo energiansäästösopimusten piirissä.  Edelläkävijöitä on sekä isoissa että pienissä kunnissa.

Edelläkävijäkuntien kokemuksista kertoivat rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulusta ja projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalasta. Oulu on mukana suurten kaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa ja Parikkala HINKU-hankkeessa. Molemmat arvioivat saaneensa energiaviisautta edistävistä toimista etua muihin kuntiin nähden.

Oulussa valmisteilla on kaupungin 17 kestävän kehityksen toimenpidettä sisältävä ERA17-ohjelma, joka perustuu aktiivisten työntekijöiden aloitteisiin. Avainasemassa on onnistunut maapolitiikka, vaikka erityisesti liikennesuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittaminen on todettu haasteelliseksi. Yhdyskuntarakenteelle on asetettava rajoja ja mietittävä kunnan kannalta tärkeimmät seurattavat asiat. Seppälä arvioi, että rakennusvalvonnassa ennakoivalla laadunohjauksella saavutetaan 100 000 euron investoinnilla yli 200 miljoonan euron tuotto. ”Talouden täytyy olla kunnossa, jotta asioita voidaan tehdä ja toisaalta taas kestävän kehityksen on edistettävä myös taloudellista kasvua”, Seppälä sanoi.

Myös kuntalaisten innostaminen korjausrakentamiseen on todettu haasteelliseksi. Oulussa on panostettu käytännön tekoihin: esimerkiksi vanhat asunto-osakeyhtiöt saavat lisärakennusoikeuden sillä ehdolla, että taloyhtiön parkkipaikat muutetaan maan alle ja vanha rakennus laitetaan peruskorjauksella samalla kertaa kuntoon. Kaupunki pyrkii aktiivisesti saamaan uusia ratkaisuja käyttöön ja kannustaa asukkaita energiatehokkuusparannuksiin.

Parikkala on Venäjän rajalla sijaitseva 5700 asukkaan maaseutupitäjä, jonka pinta-alasta peräti neljäsosa on vesistöä. Pienenä kuntana Parikkalalle itsenäisyyden säilyminen ja kunnan elävöittäminen ovat tärkeitä asioita. Parikkalan tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä 40 % kunnan päästöistä muodostuu maataloudesta ja 30 % läpikulkuliikenteestä.  Suomen ympäristökeskus on ehdottanut Parikkalalle sopivia toimenpiteitä, joilla päästöjä pyritään vähentämään. Tavoitteena on lisätä metsähakkeen hyödyntämistä uuden biohiililaitoksen avulla. Nykyisellään 40 % kunnan energiasta tuotetaan puulla, 40 % sähköllä ja loput kivihiilellä. Päästöjen vähentämisessä kolmasosa perustuu energian käytön kehittämiseen ja loput uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Kontiokorven mukaan HINKU-hanke on nopeuttanut kestävän kehityksen huomiointia kunnan toiminnassa.

Mistä energiaviisaita osaajia Suomeen?

Energiatehokkuusosaamisen kehittäminen nostatti kysymyksiä ja kommentteja niin yleisöltä kuin panelisteiltakin eli Tarmo Pipatilta Rakennusteollisuus RT:stä, Aulis Tynkkyseltä ympäristöministeriöstä, Kristiina Laineelta Aalto-yliopistosta, Kaisa Kekiltä Skanskasta sekä Olli-Heikki Kyllöseltä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULista.  Keskustelua johti Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professori Markku Hedman, jonka mukaan kestävä rakentaminen on noussut marginaalista avainasemaan:

”Kestävä rakentaminen on suurin muutos alalla sitten modernismin synnyn eli lähes sataan vuoteen. Vielä viisitoista vuotta sitten hyvin harva ymmärsi kestävän rakentamisen merkityksen esimerkiksi arkkitehtuurissa. Nyt tilanne on aivan toinen. Kestävästä rakentamisesta on tullut luovuuden lähde ja arkkitehtuurin tehtävänä on edistää sitä”, Hedman sanoi.

Energiatehokkuuden todettiin olevan kestävässä rakentamisessa vain yksi, vaikkakin tärkeä näkökulma. Suomessa tarvitaan yksittäisten alojen huippuosaajia, joilla on myös poikkitieteellistä osaamista. Yksi keino on täydennyskoulutus, jota tulisi jatkuvasti kehittää muuttuvien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Varsinkin korjausrakentamiseen tarvitaan osaajia, eikä kulttuuriarvoja saa unohtaa.

Kiinteistöt osaavissa käsissä – sijoittajalla ei ole varaa olla vastuuton

RAKLIn toimitusjohtaja Helena Kinnunen esitteli energiaviisaita ratkaisuja kiinteistön omistamisen näkökulmasta Green Building Council Finlandin Antti Lipon kanssa. Lippo kertoi kiinteistöpassista, jonka ideana on lisätä kiinteistöjen ympäristötietojen läpinäkyvyyttä. Kinnunen haastatteli ympäristöpäällikkö Tiina Huovista Spondalta ja ympäristöpäällikkö Mikko Somersalmea Kiinteistö-Tapiolasta kiinteistösijoittamisen näkökulmasta. Yhteisesti todettiin, että energia- ja ekotehokkuus ovat myös kustannuskysymyksiä. On huomioitava sekä talous että yhteiskunta ja ympäristö. Sijoittajilla ei ole varaa olla vastuuttomia.

Spondalla on monimuotoinen kiinteistökanta eri puolilla Suomea, ja tiloilla erilaisia käyttäjiä, mikä tuo haasteita ylläpitoon. Energiatehokkuus on otettu yhdeksi tärkeimmäksi seurattavaksi ympäristönäkökohdaksi, ja jo vuonna 2009 Spondalla aloitettiin systemaattinen kiinteistökannan läpikäynti energiatehokkuuden näkökulmasta. Jo kartoituksen aikana havaittiin, että energiatehokkuus on parantunut. Käyttäjät ovat olleet innostuneesti mukana ja laajentaneet työtä kattamaan energiatehokkuuden lisäksi myös muita kestävän kiinteistönpidon näkökulmia.

Kiinteistö-Tapiola käyttää energiankulutuksesta reaaliaikaisesti kertovia infotauluja, joiden tarkoituksena on innostaa kiinteistön käyttäjät toimimaan energiatehokkaasti.  Tavoitteena on saada infotaulut käyttöön jokaiseen kiinteistöön: näyttö löytyy rakennuksen aulasta, ja omalta työpisteeltä voi hakea lisätietoa esimerkiksi kiinteistön huoltokirjasta. ”Kuluttajilla on kasvava tarve ja halu saada tätä tietoa itselleen”, Somersalmi sanoi.

Jenni Bäck, Kirsi Pere

Katso kuvakooste ERA17-vuosipäivästä.
Tutustu vuosipäivän ohjelmaan.

Lue myös muita ERA17-vuosipäivästä kirjoitettuja juttuja:
Klimaatti 3/2012: ERA17 täytti kaksi vuotta: Mistä energiaviisaita osaajia Suomeen?
FIGBC: Joukossa energiaviisaus lisääntyy! ERA17-vuosipäivän tunnelmia

 

This entry was posted in Uutiset and tagged , , , , , , .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *