Päästölaskelmat ja kokonaisenergiatarkastelu osaksi kaavojen vaikutusten arviointia

Maankäytön suunnittelussa otetaan käyttöön niin kutsuttu hiiliruuvi. Sillä tarkoitetaan hiilidioksidi­päästöille asetettujen tavoitteiden kiristymistä sekä uusilla että jo rakennetuilla alueilla. Vaikutusten arviointiin sisällytetään kaikilla kaavatasoilla vaatimus siitä, että rakennusten, energia­huolto­ratkaisujen sekä liikkumisen vaikutukset alueen hiilidioksidipäästöihin lasketaan.

Hiilidioksidipäästöjen alueellista seurantaa ja hallitsemista varten kehitetään laskentatyökaluja, jotka mahdollistavat erilaisten alueiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen systemaattisen vertailun yhtenäisillä kriteereillä.

Toimenpiteen toteuttaminen kuuluu ympäristöministeriön, kuntien, Sitran, Tekesin, Green Building Council Finlandin, HSY:n ja tutkimuslaitosten toimialaan.

Toimenpiteen toteutuksen eteneminen

Toimenpiteen toteuttamisesta vastaava seurantaryhmän jäsen Ympäristöministeriö
Toteutusaikataulu 10/2011−12/2016
Toimenpiteen eteneminen Toteutui suunnitellusti
Kuvaus toimenpiteen etenemisestä Useat kunnat ovat kehittäneet käytännön kaavoituksen tueksi erilaisia mittaus-, arviointi- ja ohjausvälineitä ja soveltaneet niitä myös maankäytön suunnitteluhankkeissa.

Yhteistyössä Green Building Council Finlandin kanssa toteutettiin alueportaali, joka kokoaa yhteen kestävän aluesuunnittelun tärkeimmät työkalut ja tutkimukset. Alueportaalista löytyvät kestävää aluesuunnittelua tukevat työkalut ja selvitykset helposti ja nopeasti. Sivustolla eri alojen ammattilaiset voivat keskustella työkaluista, kommentoida niitä sekä jakaa kokemuksiaan niiden käytöstä. http://alueportaali.figbc.fi/

Vuonna 2015 julkaistiin ympäristöministeriön selvitys ilmastotavoitteita edistävästä kaavoituksesta. Selvityksessä on käsitelty ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista teemoittain sekä annettu esimerkkejä kunkin teeman osalta. Lisäksi selvityksessä käsitellään ilmastovaikutusten arviointia ja päästölaskentaa vaikutusten arvioinnin tukena. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154436

Skaftkärr-hanke tarkasteli energiaratkaisuja osana pienen kaupungin rakennetun ympäristön suunnittelua ja ohjausta. Porvoon Skaftkärrin alueelle laadittiin energiakaava, joka huomioi energiatehokkuuden koko kaavoitusprosessissa. Kuten muutkin hankkeen aikana tehdyt kokeilut, myös energiakaavasta saadut kokemukset raportoitiin. Myös epäonnistumiset dokumentoitiin, jottei muiden tarvitse toistaa virheitä. Osana Skaftkärr-hanketta Porvoo on kehittänyt edelleen Oulussa hiottua mallia rakennusvalvonnan ennakoivaan laadunohjaukseen ja kouluttaa omakotirakentajia huomioimaan energiatehokkuuteen ja laatuun liittyvät asiat jo rakennusprojektia suunnitellessaan. Laadunohjaukseen osallistuu paitsi rakennusvalvonta, myös kaupungin tontinluovutus. Tontinsaajat ovat antaneet toimintatavasta kiitosta. Skaftkärr-projekti synnytti runsaasti pysyviä hyviä käytäntöjä Porvoon kaupunkiin. Sen vaikutukset näkyvät niin asenteissa, päätöksenteossa kuin yhdyskuntarakenteessakin.

KEKO – Kaavoituksen ekolaskuri, on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen ja käyttövaiheen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. KEKO laskee kasvihuonekaasupäästöt, luonnonvarojen käytön sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Työkalu tuottaa myös arvion alueen kokonaisekotehokkuudesta ja vertaa vaikutuksia koko maan keskiarvoon. KEKOn laskenta perustuu uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Työkalun kokoamisesta ovat vastanneet alan johtavat tutkimuslaitokset Suomessa – Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja VTT. Myös käyttäjien tarpeet on otettu tarkasti huomioon kehitystyössä, johon on osallistunut kaavoittajia ja muita asiantuntijoita 16 kaupungista, kahdesta rakennusliikkeestä ja ympäristöministeriöstä.

Yhteyshenkilö Antti Irjala
Lisätietoja ja tausta-aineistoa https://wiki.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=58096444

https://blogs.aalto.fi/sustainablecommunities/