Jyrki Laurikainen: Ilmastosopu tehokkaasti käytännön teoiksi

Pariisin ilmastokokous päättyi hienoon ja kunnianhimoiseen lopputulokseen. Oli myös ilo nähdä, kuinka aktiivisen roolin Suomi otti neuvotteluissa. Tämä sopikin meille hyvin, koska olemme jo tehneet paljon hyvää työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Näin myös meillä kiinteistö- ja rakentamisalalla.

Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika – ERA17 -toimintaohjelma käynnistyi vuonna 2010 ja nyt voidaan todeta, että tuolloin tehtiin onnistunut valinta, kun aikajänne asetettiin Suomen juhlavuoteen 2017 asti. Kuluneiden vuosien aikana on otettu hurja harppaus energiaviisaudessa, ja esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuvat järjestelmät ovat nykyään jo monessa hankkeessa varteenotettavia vaihtoehtoja. Toisena esimerkkinä mainitsen kestävän aluesuunnittelun, joka on noussut suoranaiseksi hittituotteeksi. RAKLIn, ympäristöministeriön ja Green Building Council Finlandin vuosittaiseen seminaariin on ollut jopa enemmän tulijoita kuin paikkoja.

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus solmittiin myös vuonna 2010. Ensin mukaan tulivat vuokra-asuntoyhteisöt ja vuotta myöhemmin toimitilakiinteistöt. Näille laadittujen toimenpideohjelmien puitteissa on saatu aikaan merkittävää säästöä etenkin valaistusta ja lämmitystä tehostamalla. Mukana on kattava joukko suuria suomalaisia kiinteistönomistajia.

Käynnissä on neuvottelut energiatehokkuussopimuksista vuosille 2017-2025 ja uskallan jo sanoa, että nykyisen sopimuksen allekirjoittaneilla organisaatioilla on intoa jatkaa mukana myös näinä vuosina ja varmasti uusia tahojakin saadaan mukaan. Sopimukseen liittyneet ovat kokeneet saavansa konkreettisten säästöjen mukanaan tuoman hyödyn lisäksi hyvää selkänojaa myös siitä, että heidän toimenpiteensä ovat osa suurempaa suomalaista ja eurooppalaista kokonaisuutta.

Kun Pariisiin vaativia tavoitteita aletaan toteuttaa, on tämä tärkeää tehdä fiksusti ja tarkoituksenmukaisesti. Huoleni liittyy siihen, ettei rakentamisessa sorruta uniikkeihin ja monimutkaisiin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, vaan esimerkiksi energiajärjestelmiä kehitetään alueellisesti. Myös sellaisia yksittäisiä määräyksiä, joiden panos-tuotos-suhde ei ole kohdillaan, tulee välttää. On tärkeää pitää mielessä olemassa olevien kiinteistöjen ja erityisesti niiden käytön vaikutukset energiankulutukseen ja päästöihin. Näissä rakennuksissa tehtävillä yksinkertaisillakin toimilla voi olla suuret vaikutukset, kun ne kootaan yhteen. Se, millä parhaiten pääsemme kohti Pariisissa asetettua määränpäätä, on kiinteistöalan näkökulmasta useat, tehokkaat ja taloudellisesti kannattavat toimet.

Vuosien mittaan on jo nähty, että kiinteistönomistajilla on ammattitaitoa kehittää tehokkaita tapoja energiansäästämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tämän vuoksi toivonkin, että heidän arviointikykyynsä luotetaan myös jatkossa ja kohti tavoitetta kuljetaan vapaahehtoisin toimin, hyvässä yhteistyössä parhaita ratkaisuja etsien.

Jyrki Laurikainen, ERA17-seurantaryhmän jäsen

This entry was posted in Blogit and tagged , , .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *