Toisaalta varsin moni luulee edelleen, ettei aurinkoenergian merkittävä hyödyntäminen ei ole Suomessa mahdollista vielä pitkään aikaan. On jäänyt huomaamatta millä huimalla vauhdilla aurinkoenergiamarkkinat ovat viime vuosina kasvaneet ja miten nopeasti hinnat ovat laskeneet. Aurinkoenergia alkaa olla kilpailukykyistä maailmalla.

Suomea luullaan virheellisesti liian pimeäksi ja kylmäksi maaksi vaikka säteilymäärämme ovat lähellä Saksan tasoa ja Saksa taas on maailman suurin aurinkoenergiamarkkina.

Osaaminen, innovointi ja työpaikat kannattaa säilyttää Suomessa. Uusiutuviin hajautettuihin energioihin panostamalla on mahdollista kasvattaa aivan uutta osaamista, työpaikkoja, vientieuroja ja hyvinvointia. Jotta osaavat suomalaisyritykset pärjäisivät myös maailmalla, tarvitaan kotimarkkinoita, eli mahdollisuuksia pilotoida ja kokeilla uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja.

Kiinnostus aiheeseen on tällä hetkellä suurta, siitä osoituksena aurinkoenergiatapahtumien suuret osallistujamäärät. Osallistujina on ilahduttavasti sekä tarjoamapuolelta, kuten laitetoimittajia ja projektien toteuttajia, että kysyntäpuolelta, eli rakennuttajia, kuntien ja kaupunkien edustajia.

Miten kotimarkkinoiden syntymistä tällä hetkellä edistetään? Vaikkei Suomessa ole syöttötariffien kaltaisia kannustimia aurinkoenergialle, on aurinkoenergiahankkeisiin mahdollista saada TEM:n energia/investointitukea. Tekesiltä saa rahoitusta uusien konseptien kehittämiseen ja pilotointiin, myös kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Tekes on koonnut katalogin aurinkoenergian parissa toimivista tahoista, jotta eri toimijat paremmin löytäisivät toisensa. Erilaiset työryhmät pohtivat parhaillaan miten saataisiin raivattua turhia kansallisia esteitä aurinkoenergiahankkeiden ja uusien työpaikkojen tieltä.

Monissa kaupungeissa on myös mielenkiintoisia rakennusprojekteja ja kokeiluja vireillä. Esimerkiksi Espoon kaupunki julkaisi viime vuonna aurinko- ja geoenergiakartat, jonka avulla pystyy tarkistamaan yksittäisen espoolaisen talon tai pihan soveltuvuuden aurinko- tai maalämmön tuotantoon ja arvioimaan paljonko energiaa mihinkin kellon- ja vuodenaikaan oma kiinteistö tuottaa.

Karin Wikman, asiantuntija, Tekes

• Katalogi suomalaisista aurinkoenergiatoimijoista
• Espoon aurinkokartta
• Energiateollisuuden selvitys

Energiaviisauden levittämiseen tarvitaan kunnissa tietoista politiikkaa, jonka tavoitteena on vähähiilisemmät, energiaa säästävät ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävät toiminnot. Haaste ei ole pieni, sillä kaikissa Suomen 320 kunnassa tehdään kaikilla kunnan toimialoilla päätöksiä, joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia energian käyttöön. Tavoitteena on, että kunnan eri toimialat sisäistävät omat vaikutusmahdollisuutensa: energiaviisauden tulisi olla osa toimialojen normaalia arkipäiväistä toimintaa ja mukana joka kerta päätöksiä tehtäessä.

Useat Suomen kunnat ovat viime vuosina tehneet tietoista ilmastopolitiikkaa, jonka yhtenä osana ovat olleet energiaviisaat rakennetun ympäristön toimenpiteet. Kunnat ovat suunnanneet ilmastopolitiikkaansa erityisesti energian tuotantoon ja käyttöön. Kaukolämpöverkon laajentaminen, yksittäisten kiinteistöjen vaihtaminen uusiutuvaan energiaan ja kunnan energialaitosten siirtyminen käyttämään uusiutuvaa energiaa ovat tekoja, joilla kunnat ovat useimmiten vähentäneet alueensa päästöjä.

Oulu on hyvä esimerkki ERA17-tavoitteiden ottamisesta tosissaan. Kaupunki laati viime vuonna ERA17-tiekartan, jossa on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet energiaviisaan Oulun rakentamiseksi.  Oulun energiaviisaus koostuu monesta eri tekijästä, maankäytöstä, rakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. ERA17-toimintaohjelmassa esitetään 31 erilaista toimintasuositusta ekotehokkaan ja vähäpäästöisen rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi.

Kuntien kannalta on tärkeää, että energiaviisauteen kannustavassa työssä on toimivat yhteistyöverkostot, joiden kautta on mahdollista saada tukea, tietoa ja uusia toimintatapoja. Verkostot, kuten Kuntien ilmastokampanja ja Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto ovat vakiintuneita yhteistyömuotoja. Näiden verkostojen kautta kuntien on mahdollista saada tukea omaan toimintaansa ja kuulla myös ERA17-toimintaohjelman teemoista.

ERA17-toimintaohjelman painopiste ”Vauhtia kuntien ERA17-toimintaan” keskittyy kunnille suunnattuihin viestintätoimenpiteisiin, joissa korostetaan ERA17-tavoitteiden toteuttamisen tärkeyttä ja välitetään hyviä käytäntöjä. ERA17-toimintaohjelma huomioi kunnat mm. kampanjoimalla uusiutuvan energian ratkaisujen puolesta ja kiinnittämällä huomiota kuntien toimitilojen energiatehokkuuteen.

Lotta Mattsson
asiantuntija, Kuntaliitto

Ps. ERA17-vuosipäivä järjestetään Helsingissä Kuntatalolla 24.10. Merkitse tapahtuma jo nyt kalenteriisi! Päivän aiheena on kunnille ajankohtainen korjausrakentaminen.

Ympäristöministeriön tilaamassa VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä arvioidaan rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten merkittävyyttä rakentamisen ohjauksen kannalta. Selvityksessä keskitytään erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöjen arvioitiin.

Esimerkkitapauksessa materiaalivalintojen vaikutus rakennuksen elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin oli enimmillään yli kaksinkertainen verrattuna minimiin. Rakennuksen perustamisolosuhteilla todettiin myös olevan merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, sillä rakennuksen sijainti vaikuttaa suoraan perustamistapaan ja käytettävien materiaalien määrään.

Esimerkiksi nykyisen A-energialuokan pienkerrostalon tapauksessa rakennusmateriaalien merkitys on 50 vuoden tarkastelussa samansuuruinen kuin lämmityksen osuus. Lisäksi havaittiin, että asianmukaisen jätehuollon ja kierrätyksen tuottama hyöty vastaa 9–15 prosenttia rakennuksen valmistukseen, käyttöön ja huoltoon liittyvistä päästöistä 50 vuoden aikajänteellä.

”Selvityksen perusteella näyttää siltä, että perusteet rakennusmateriaalien huomioimiseen uudisrakentamisen ohjauksessa ovat olemassa. Asian jatkoselvityksissä tullaan etenemään vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa”, kertoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä.

Hakasteen mukaan lisää tutkimusta tarvitaan vielä muun muassa laskentamenetelmien luotettavuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen liittyen. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös muita rakennustuotteiden valmistuksessa aiheutuvia ympäristövaikutuksia selvitetään.

Hallitusohjelman tavoitteena on rakennusmateriaalien ja -tuotteiden huomioiminen rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa. On arvioitu, että 40 prosenttia Euroopan kokonaisenergian kulutuksesta ja kolmannes kasvihuonepäästöistä liittyy rakennuksiin. Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantuessa ja päästöjen vähentyessä rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen merkitys kasvaa jatkuvasti.

Lue lisää aiheesta:

Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset -tiivistelmäraportti

YM: Rakennusmateriaaleilla merkittävä vaikutus rakennuksen kasvihuonekaasupäästöihin

ERA17-toimintaohjelmassa on puolivälivirstanpylvään saavuttamisen kunniaksi lähdetty uusin harppauksin kohti lopullista päämäärää: Suomen kansainvälistä etumatkaa energiaviisaudessa. Ohjelmalle on määritelty seitsemän painopistettä, jotka vievät meitä kohti tavoitetta. Näitä asioita edistämään on valittu seitsemän asiantuntevaa koordinaattoria, jotka joukkoineen pistävät toimeksi. Koordinaattorit ovat: Antti Irjala, ympäristöministeriö, Karin Wikman, Tekes, Jukka Kero, Kiinteistöliitto, Heli Kotilainen, FIGBC, Pekka Lukkarinen, YM, Lotta Mattson, Kuntaliitto ja Pertti Kokki, RATEKO.

Kokonaisvaikutusten kannalta painopiste kaavoituksen energiaviisaat arviointivälineet on erittäin merkittävä. Järkevä yhdyskuntarakenne on edellytys sille, että voimme edetä tavoitteitamme kohti. Paljon selvityksiä on tehty, nyt siirrymme käytännön työkalujen käyttöön ottamiseen. Alueellinen energiatuotanto kiinnostaa, mutta sen hyödyntäminen koetaan yleisesti kalliiksi ja hankalaksi. Tätä ristiriitaa pyrimme ERA17:n puitteissa ratkomaan. Korjausrakentaminen on kasvussa, mikä kannustaa painopisteryhmäämme etsimään kustannustehokaita ja monistettavia ratkaisuja energiaviisaiden korjausten toteuttamiseen. Kiinteistöjen käytössä on viime vuosina selvästi nähty, että seurannalla ja säätämisellä voidaan nopeastikin saada aikaan merkittäviä säästöjä. Sekä ammatti- että yksityisillä rakentajilla on mielenkiintoa perehtyä eri energiaratkaisuihin ja tehdä perusteltuja valintoja. Tässä rakennusvalvonnalla on merkittävä yhteistyökumppanin ja opastajan rooli. Kunnat ovat ottaneet ERA17:sta hienosti omakseen ja kehittävät toimintaansa kokonaisuutena. Koko paletin toteutumisen ratkaisee se, onko meillä energiaosaavia ammattilaisia. Tämän edistämiseen paneutuu oma työryhmänsä. Tässä siis muutamia poimintoja ERA17-työstä, joka etenee sangen määrätietoisesti.

Julkinen keskustelu ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden on viime aikoina ollut runsasta. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että yhä useampi pitää asiaa henkilökohtaisesti tärkeänä. Tärkeitä ovat pienet arkipäiväiset valinnat, joista suuri kokonaisuus loppujen lopuksi muodostuu. Me RAKLIssa olemme Green Office -verkostoon liityttyämme huomanneet käytännössä, miten helposti pieniä muutoksia on tehtävissä. Kun töissä kollegat ”vahtivat” sähkönkäyttöä ja lajittelutaitoja, tulee ryhtiliike tehtyä kuin itsestään. Ja mikä parasta, uusi tapa toimia siirtyy mukana myös kotiin ja dominoefekti on valmis.

ERA17-toimintaohjelman teemat ovat päivä päivältä tärkeämpiä sovittaessamme yhteen ihmisten ja ympäristön etua. On ilo olla toimintaohjelman puheenjohtajana nyt, kun toimet alkavat näkyä arjessa konkreettisina valintoina ja tekoina.

Helena Kinnunen
Toimitusjohtaja, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja

Tästä kulutuksesta on mahdollisuus säästää n. 100 miljoonaa euroa vuodessa. (lähde Suomen tilastollinen vuosikirja 2012 ja Motivan ominaiskulutuskartoitus 2008) Motivan tilastoinnin ja YIT Kiinteistöteknisten palveluiden tekemien laskelmien perusteella säästöpotentiaali koko Suomen julkisen sektorin rakennuksissa  xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx on edelleen n. 100 miljoonaa vuodessa.

Säästösumma kuulostaa suurelta, mutta se on saavutettavissa suhteellisen kevein toimenpitein. Jo pelkästään tuo 100 miljoonan euron vuosisäästö voitaisiin saavuttaa pienillä automaatioinvestoinneilla, etäkäytettävän kiinteistövalvomon avulla ja tarkistamalla kiinteistön LVI-prosessit säännönmukaisesti. Tämä tarkoittaisi rakennusten lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen etävalvontaa ja -ohjausta sekä niiden sopeuttamista rakennuksen käyttöasteeseen. Lisäksi valvomo mahdollistaisi vikojen ennaltaehkäisyn ja etäkäytöllä tapahtuvan korjaamisen. Tämä puolestaan vähentäisi turhia päivystyskäyntejä.

Valaistus, kiinteistöjen muu sähkön kulutus, ilmanvaihto ja lämmitys ovat energiaverkkomme äärimmäinen hännänhuippu. Vasta kun pystymme optimoimaan oikein tarvitsemamme energian loppukulutuksen, tiedämme, kuinka paljon energiaa täytyy tuottaa. Sen jälkeen voimme keskittyä tuottamaan energiaa paikallisesti, puhtaasti ja tehokkaasti.

Ensin on kuitenkin aika ottaa tämä suuri säästöpotentiaali käyttöön. Miten parantaisit elinympäristöämme 100 miljoonalla eurolla?

Ville Tamminen
Kaupallinen johtaja
YIT Kiinteistötekniikka

Green Building Council Finlandin Rakennusten elinkaarimittareiden pilotti käynnistettiin tiistaina

Pilotissa mittareiden käytöstä kerätään kokemuksia ja kommentteja hyödyntämällä niitä pilottiorganisaatioiden kohteissa. Mukana on kattavasti sekä suunnitteluvaiheessa olevia rakennuksia, kuten Jätkäsaaren Wood Cityn toimisto-osa, että jo valmiita rakennuksia, kuten Nokia-talo ja Pöyry-talo. Hankkeen tavoitteena on pilotoinnin avulla kehittää mittareita yhä informatiivisemmiksi ja helppokäyttöisemmiksi työkaluiksi.

Lue lisää GBC Finlandin tiedotteesta.

Rakennusten elinkaarimittarien taustalla on Sitran rahoittama ja GBC Finlandin toteuttama Värkki-projekti, joka vastaa ERA17-ohjelman kiinteistöjen käyttöä ja omistusta koskevaan toimenpiteeseen.

GBC Finlandin tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen näkökulma luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Keväällä 2010 perustetun yhdistyksen jäseninä on yli 100 merkittävää toimialan organisaatiota.

Kiinteistöliitto, Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus, Suomen LVI-liitto ja ympäristöministeriön koordinoima Kosteus- ja hometalkoot järjestivät yhteistyössä Energiaviisas asuintalo -kiertueen. Kiertue oli osa Kiinteistöliiton ERA17-toimenpidepakettia ”Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille”. Kiertueella kerrottiin kerros- ja rivitaloyhtiöiden näkökulmasta uudistuvasta energiatodistuslainsäädännöstä ja uusista korjausrakentamista käsittelevistä energiatehokkuusmääräyksistä.

Kiertue vieraili yhteensä 12 paikkakunnalla lokakuusta 2012 helmikuuhun 2013. Seminaarikiertueen ammattilaisiltapäivä oli suunnattu urakoitsijoille, suunnittelijoille, isännöitsijöille ja muille kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille. Koulutusilta oli taloyhtiöiden osakkaille ja hallituksen jäsenille. Kiertueella oli myös mukana noin 10 yrityksen näyttelyosasto.

Kiertue keräsi yhteensä yli 2000 kävijää. Palautteiden mukaan kävijät olivat seminaareihin hyvin tyytyväisiä. Yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tilaisuus kokonaisuudessaan oli hyvä tai kiitettävä ja lähes 100 prosenttia vastaajista koki, että tilaisuus täytti odotukset joko kokonaan tai osittain.

Seminaareissa saatiin aikaan paljon hyvää keskustelua. Keskustelun aiheita olivat muun muassa energiatodistuksen merkitys ja hyöty, energiamääräykset ja niiden kustannustehokkuus sekä resurssien riittävyys esimerkiksi rakennusvalvonnassa. Lisäksi osallistujat pohtivat, että onko osaavien energiatodistuksen laatijoita tarpeeksi ja onko käytännöllisiä ohjeita sekä laskentatyökaluja saatavilla.

Lisätietoja energiatodistusuudistuksesta on saatavilla muun muassa Motivan ylläpitämältä sivustolta energiatodistus.motiva.fi. Kiinteistöliitto tarjoaa jäsenilleen puhelimitse energianeuvontaa sekä energiatodistuksista että korjausrakentamisen energiamääräyksistä. Lue lisää Kiinteistöliiton energianeuvonnasta: www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/neuvontapalvelut/.

Suomalaisten energian kulutuksessa on tapahtunut selvä muutos. Kulutuksen kasvu on pysähtynyt, ja uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalla tuotettu energia on ensimmäistä kertaa ohittanut fossiiliset polttoaineet. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelman tutkijoiden mukaan energian kulutuksen muutokset perustuvat kansallisen tason päätösten lisäksi siihen, että yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat oma-aloitteisesti ottaneet käyttöön uusia energiateknologioita.

Lovion mukaan suomalaista energiakäännettä tukee moni seikka. Energian kulutuksen kasvu on pysähtynyt: kulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja odotettavissa oleva kasvu vuoteen 2020 mennessä jää hyvin pieneksi. Lisäksi viime vuonna tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän energiaa uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella.

”Vuonna 2012 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt olivat ensimmäistä kertaa selvästi alle vertailuvuoden 1990 tason. Kasvihuonekaasujen vähentämisen aika on siis alkanut”, Lovio sanoo. Yksi osa energiakäännettä on se, että tuontienergian korvaaminen kotimaisilla energialähteillä parantaa tulevaisuudessa kauppatasetta, luo työpaikkoja ja edistää energiateknologian vientiteollisuutta.

Lue lisää Suomen Akatemian sivuilta.

Kehitysmaissa käytetään lähivuosikymmeninä biljoonia euroja etenkin kaupunkien yhdyskuntatekniikkaan, rakennuksiin ja liikennejärjestelmiin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden talouden vihertämiselle myös teollistuneissa maissa. Aurinkoenergian, tuulivoiman ja biokaasun markkinat kasvavat kymmeniä prosentteja vuodessa.

Hyvä ponnahduslauta kasvaville ympäristöteknologian markkinoille löytyy kunnista. Teollistuneella ja korkean koulutustason Suomella on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa tulevaisuuden yhdyskuntia ja samalla hyötyä tästä työpaikkoina ja vientituloina.

Tulevaisuuden energia on hajautettua energiaa fiksuissa verkoissa fiksuissa kaupungeissa, kuten professori Peter Lund meille opettaa. Kuntien kannalta tässä ajattelussa on mielenkiintoista, että hajautettu on lähellä, niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin. Lähienergia – samoin kuin esimerkiksi lähiruoka ja lähipalvelut – perustuvat paikallisiin voimavaroihin ja vahvistavat paikallista elinvoimaa ja paikallistaloutta.

Eikä tämä fiksuus ole pelkästään suurten kuntien kädessä. Motiva Oy on juuri palkinnut Kestävä julkinen hankkija 2013 -kilpailun innovatiivinen kestävä hankinta -sarjassa Toholammin kunnan uudenlaisen sekä sähköä että lämpöä tuottavan CHP-laitoksen hankinnasta. Perustelujen mukaan hankinta on oiva esimerkki miten julkinen sektori voi olla uuden puhtaamman ja energiatehokkaamman teknologian tai ratkaisun ensiostaja ja siten edistää uusien alojen kasvua. Pieni kunta toimii edelläkävijänä, joka myös työllistää seudulla.

Toholammin ratkaisu edustaa Suomen olosuhteissa uutta ORC-teknologiaa, joka on monistettavissa niin Suomessa kuin muissa maissa. Hankinnalla avautui Suomessa uusi CHP-kokoluokka, jota pienetkin kaukolämpölaitokset voivat hyödyntää. ORC-turbiinilaitos kytkettynä leijupetikattilaan edustaa aivan uutta ajattelua pienen CHP- laitoksen toteutuksessa. Toholammin kunta omistaa Toholammin Energia Oy:n osakekannasta 90 %. Kunta on asettanut tavoitteeksi paikallisuuden energian raaka-aineen hankinnassa.

Maija Hakanen
ympäristöpäällikkö Kuntaliitto

Kirjoittaja toimii muun muassa Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelun ohjausryhmän jäsenenä.

Aulanäytön tarkoituksena on herättää kiinteistön vakituisen käyttäjän mielenkiinto. Kiinteistön energiankulutuksen lukemat pyritään viemään lähelle kiinteistön käyttäjää. Tavoitteena on motivoida käyttäjiä energiatehokkuuteen, parantaa käyttäjien tietoutta siitä miten ja mihin energiaa kuluu, ja kannustaa huoltokirjajärjestelmän tehokkaaseen käyttöön. Taloinfon tiedonhallinnan ja tiedon esittämisen ratkaisua voidaan käyttää myös muun kuin huoltokirjatiedon esittämiseen ja yhdistää tiedonjakamiseen esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuusprojektien aikana tai kiinteistön Green Office -työssä.

Tällä hetkellä Taloinfo on käytössä Espoossa LähiTapiolan kahdessa pääkonttorikiinteistössä sekä Lappeenrannassa kauppakeskus Family Centerissä (Kiint. Oy Eteläkatu 1). Vuoden 2013 aikana jatkamme Taloinfo-asennuksia ja jalkautamme Taloinfon myös hallinnoimiimme asuinkiinteistöihin. Kaikki järjestelmän osatekijät on kasattu niin, että Taloinfo on helposti otettavissa käyttöön aina seuraavassa kohteessa.

Kiinnostusta Taloinfo-konseptia kohtaan on ollut paljon LähiTapiola-ryhmän ulkopuolelta. Useampi kiinteistöalan toimija on halunnut tulla katsomaan Taloinfo-näyttöämme paikan päälle ja kuulla toteutuksemme taustasta. Lisäksi yritysvierailijoitamme aulanäyttömme on kovasti kiinnostanut. Koska Taloinfo on ennen kaikkea suunnattu käyttäjiä varten, olemme herkällä korvalla kuunnelleet kiinteistön käyttäjäpalautetta. Palautteessa tähän mennessä on kiitelty näytön visuaalisuutta erityisesti energiatiedon ja hiilijalanjälkitiedon esittämisen osalta sekä todettu, että Taloinfo on erittäin hyvä tapa tuoda energiatehokkuustyö näkyväksi kiinteistön käyttäjille. Ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksikin Taloinfo-kiinteistöissä olemme jo saaneet sekä huoltokirjan että suorien yhteydenottojen kautta. Oikealla tiellä siis olemme.

Energian kulutustiedon esittäminen ei periaatteessa nykyisin ole vaikeaa. Vaikeaa on viestiä kulutuksesta niin, että tavalliset kiinteistön käyttäjät nappaavat kiinni viestistä. ”Miksi kerroksen 4. eteläsiivessä kuluu paljon enemmän sähköä kuin vastaavassa tilassa 3. kerroksessa? Voinko minä vaikuttaa asiaan?” on esimerkki huomiosta, jonka haluamme tavallisen käyttäjän esittävän.

Energiatehokkuuden hyväksi tehdään jo paljon erityisesti teknisten ratkaisujen puolella. Käyttäjiä ei saa unohtaa. Seuraava vaihe on saada kaikki kiinteistöt ”energiapoliiseja” täyteen.

Mikko Somersalmi
Ympäristöpäällikkö
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy