Lisäksi Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu kannustivat muita kuntia liittymään EU:n kaupunginjohtajien yleiskokoukseen. EU:n kaupunginjohtajien yleiskokouksessa on jo yli 3800 kaupunkia eri EU-maista. Nämä kaupungit tukevat EU:n ilmastotavoitteita ja ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä alueellaan vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Kaupunkien johtajat hyväksyivät kokouksessaan seuraavat aloitteet, joita johtajat vievät eteenpäin omissa kaupungeissaan ja yhteistyöfoorumeilla:

1. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
• EU on esittänyt kansainvälistä ilmastosopimusta päästöjen vähennystavoitteen nostamisesta 20 prosentista 30 prosenttiin. Vaikka tämä ei ole vielä toteutunut, on tärkeää selvittää, millä keinoin se olisi mahdollista. Jos se onnistuu taloudellisesti kohtuullisilla kustannuksilla, kaupungit voivat näyttää esimerkkiä ilmastopolitiikassa.
• 20 prosentin vähennystavoite on vasta ensimmäinen askel ja EU on asettanut pitkän tähtäimen tavoitteeksi vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Siksi on tarpeen selvittää tiukempien päästövähennystavoitteiden mahdollisuudet ja kustannukset.
• Tämä selvitys tehdään yhteistyössä suurten kaupunkien kesken. Samalla yhtenäistetään Kestävän energian toimintasuunnitelmien (SEAP) tekotapaa ja seurantaa. • Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto osallistuu aktiivisesti EU:n Covenant of Mayors -verkoston toimintaan ja kannustaa muita kaupunkeja liittymään sopimukseen.

2. Tuetaan kuntien ja valtion ilmastokumppanuusaloitetta.
• Kuntaliitto on aloittanut yhteistyössä useiden kuntien kanssa hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia käynnistää kuntien ja valtion ilmastosopimusmenettely. Siinä kunnat sitoutuvat toteuttamaan yhdessä sovittavia päästövähennystoimia, ja samalla sovitaan niiden rahoituksesta.
• Varsinkin jos kunnat sitoutuvat vapaaehtoisesti EU:n tavoitteita tiukempiin päästövähennyksiin, tulisi valtion osallistua kustannuksiin.
• Norjassa kehitetyssä neuvottelumenettelyssä valtio ”ostaa” kunnilta päästövähennyksiä, jotka eivät muuten toteutuisi. Valtion ja kuntien tulee yhdessä selvittää, voiko tällainen toimintamalli olla osa valtion ja suurten kaupunkiseutujen välistä aiesopimusmenettelyä. Samalla tulee selvittää uusia rahoitusmalleja päästövähennysten toteuttamiseen.

3. Edistetään vähäpäästöisten autojen käyttöönottoa suurissa kaupungeissa.
• Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja suurin osa syntyy tieliikenteestä. Siksi EU edistää vähäpäästöisten ajoneuvokannan yleistymistä monin erilaisin keinoin. Vuoteen 2020 mennessä tulisi autojen hiilidioksidipäästöjen olla alle 100 grammaa/km.
• Vähäpäästöiset automallit, kuten sähköautot, hybridit ja pienikulutuksiset polttomoottoriautot alittavat jo nyt tämän rajan. Myös kaasu- ja flexi fuel -autojen yleistyminen vähentää päästöjä. Niitä tulisi suosia erityisesti kaupunkiajossa.
• Kaupungit voivat edistää vähäpäästöisten autojen yleistymistä hankkimalla niitä omaan käyttöön ja asettamalla päästökriteerit kaupungin autohankinnoille. Vähäpäästöisille autoille voidaan myös antaa pysäköintietuja. Latauspaikkoja lisäämällä luodaan edellytyksiä sähköautojen yleistymiselle.
• Ehdotamme selvityksen tekemistä eri kaupunkien käyttämistä keinoista vähäpäästöisten ajoneuvojen lisäämiseksi. Selvitetään myös kaupunkien käyttämät bussiliikenteen kilpailutusten päästökriteerit ja menettelytavat.
• Sähköautot ovat hankintahinnalta vielä kalliita ja siksi valtion tulee tukea niiden hankintaa. Myös muiden vähäpäästöisten autojen hankintaa tulee tukea veroeduilla.

4. Lisätään ilmastoyhteistyötä kaupunkien ja pienten ja keskisuurten yritysten välillä.
• Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on monia mahdollisuuksia osallistua ilmastopäästöjen vähentämiseen, mutta usein yrityksillä ei ole aikaa paneutua asiaan tai niillä ei ole riittävästi tietoa. Tässä kaupungit voivat tukea yrityksiä.
• Pääkaupunkiseudulla on toteutettu pienen ja keskisuurten yritysten vapaaehtoista ympäristöjärjestelmää Ekokompassia, joka on osa kuntien ylläpitämän Ilmastoinfon toimintaa. ELY-keskukset ovat kehittäneet vastaavan EcoStart-ympäristöjärjestelmän.
• Nämä kevennetyt ympäristöjärjestelmät tarjoavat pk-yrityksille soveltuvia keinoja vähentää päästöjä, vastata asiakkaiden ympäristövaatimuksiin ja saavuttaa kilpailuetua ekotehokkuudella.
• Ehdotamme, että kaupungit lisäävät yhteistyötä pk-yritysten kanssa päästöjen vähentämiseksi ja ilmastoystävällisten toimintatapojen kehittämiseksi.

Lisätietoja:
Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston sihteeri Pauli Välimäki, puh 040 801 6035

Vaikka aurinkoenergia ei vielä tarjoa ratkaisua Suomen energianhuoltokysymyksiin, ovat kasvavat maailmanmarkkinat mielenkiintoinen mahdollisuus myös suomalaisille toimijoille.  Useita suomalaisia yrityksiä toimii jo aurinkoenergiabisneksessä.  

Pöyry Management Consulting on koonnut tietoa Suomen aurinkoenergia-alasta. Raportissa on jo aurinkoenergia-alalla toimivat yritykset sekä ne toimijat, joilla on kyky myötävaikuttaa aurinkoenergian käyttöönoton laajenemiseen. Raportissa on myös kuvattu aurinkoenergiamarkkinoita ja annettu esimerkkejä suomalaisista aurinkoenergiahankkeista, ohjelmista ja tutkimusosaamisesta.

Raportti liittyy Tekesin 8.12.2011 järjestämään Solar Energy Forum- tapahtumaan.

Hyvillä piloteilla maailmalle

Suomeen halutaan saada aurinkoenergiaa hyödyntäviä pilottiratkaisuja ja tätä kautta lisätä aurinkoenergian käyttöönottoa.  Hyvät referenssit toimivat ovenavaajina maailmalla.  

Tekes kannustaa yrityksiä kokoamaan hankkeita, joissa rakennetaan uutta yhteistyötä ja toimintamalleja sekä demonstroidaan suomalaista osaamista. Hankkeiden rahoitukseen on olemassa useita erilaisia kanavia.  Tekes, TEM ja ELY-keskukset rahoittavat kansallisia hankkeita, kansainvälisiin yhteishankkeisiin on tarjolla rahoitusta muun muassa EU:n 7. puiteohjelmasta.  

“Achieving high efficiency by deep retrofitting in the case of commercial buildings”, ”Integration of technologies for energy-efficient solutions in the renovation of public buildings” ovat esimerkkejä kesällä avautuvista hakuteemoista. Tekes sivuille tulee tarkempaa tietoa näistä erilaisista pilotointi- ja rahoitusmahdollisuuksista.

Aurinkosähkön markkinatilanne

Viime vuosien kasvuluvut ovat olleet huimia aurinkosähköalalla.  Uuden, verkkoon kytketyn aurinkosähkön (PV) määrä oli vuonna 2010 17 GW, viime vuonna jo 28 GW. Euroopan osuus tästä kasvusta oli 21 GW.  Voimakas kasvu on jatkunut jo usean vuoden ajan.

Saksa on kasvun moottori

Saksa on ylivoimaisesti maailman suurin aurinkosähkömarkkina ja se on pitkään toiminut kasvun moottorina. Kuinka Saksa on onnistunut luomaan näin merkittävät markkinat ja teollisuudenalan, vaikkeivät Pohjois-Saksan vuotuiset säteilymäärät juurikaan poikkea suomalaisista?

Sähkön syöttötariffit ovat tässä olleet avainroolissa. Monet ovatkin seuranneet Saksan esimerkkiä ja ottaneet erilaisia kannustimia käyttöön. Esimerkiksi Italiassa asennettiin viime vuonna jo enemmän uutta aurinkosähkökapasiteettia kuin Saksassa.

Saksa on vastikään tehnyt päätöksen tariffien merkittävistä leikkauksista, sillä aurinkosähkön kannattavuusraja lähestyy vauhdilla.  Tilanne, jossa aurinkosähkön tuottaminen on yhtä halpaa kuin perinteisillä menetelmillä (niin sanottu grid pariteetti), saavutetaan muutaman lähivuoden aikana.

Markkinoiden kasvu on nopeaa, mutta talousuutiset kertovat samalla vaikeuksissa olevista aurinkopaneelitehtaista. Viime vuosina on tullut suuria määriä halpoja kiinalaisia tuotteita markkinoille, vaikuttaen näin hintoihin ja eurooppalaisten tehtaiden kilpailukykyyn.

Aurinkosähköjärjestelmissä paneeleiden hinnat alenevat jatkuvasti, jolloin muiden kustannusten suhteellinen osuus nousee.  Paneelit ovat nykyisin enää noin puolet koko järjestelmän kustannuksista. Lisäksi tarvitaan paljon muita asennuskomponentteja ja säätö- ja ohjausjärjestelmiä.

Aurinkolämmön markkinatilanne

Myös aurinkolämpöpuolella kasvu jatkuu, uutta kapasiteettia asennetaan vuosittain noin 20-30 GW. Eurooppa ja Kiina ovat keskeisimmät markkinat.  Aurinkolämpötekniikka on vakiintuneempaa kuin aurinkosähkötekniikka, ja hinnat ovat jo varsin kilpailukykyisiä. Myös suomalainen rakennusteollisuus on osoittanut kasvavaa kiinnostusta aurinkolämpöratkaisuja kohtaan.

Raportti  ”The Finnish Solar Cluster” http://www.tekes.fi/ohjelmat/Groove/Aineistot

Karin Wikman
asiantuntija, Tekes

Lisätietoa aiheesta

• Tekesin aurinkoenergian suurtapahtuma 8.12.2011: http://www.tekes.fi/ohjelmat/Groove/Aineistot/Seminaariaineistot
• Aurubis Finland Oy – Kuparijulkisivu kätkee aurinkolämpökeräimet:
  http://www.tekes.fi/fi/community/Asiakkaiden_tuloksia/403/Asiakkaiden_tuloksia/647
• ABB, Beneq Oy, Savo-Solar Oy – Suomalaista osaamista kasvaville aurinkoenergiamarkkinoille: http://www.tekes.fi/fi/community/Asiakkaiden_tuloksia/403/Asiakkaiden_tuloksia/647

– Messutalojen edustalla olevat energiataulut kertovat kävijöille talon kokonaisenergian kulutuksen. Taulujen avulla kävijät voivat verrata esittelytalojen energiatehokkuutta ja kustannuksia, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen kertoo.

Energiatauluissa esitellään talojen kokonaisenergiankulutus, ostoenergian kulutukset käyttökohteittain eriteltynä sekä myös paikallisesti tuotettu omavaraisenergia.

– Tekniset tiedot ja kustannukset näkyvät energiatauluissa selkeästi ja ymmärrettävällä tavalla. Näin kävijät saavat tarkan kuvan siitä, mitä energiaratkaisuja taloihin on valittu, Sitran johtava asiantuntija Jarek Kurnitski sanoo.

– Se pitää kuitenkin muistaa, että vaikka näyttelytaloissa on käytetty energiatehokkaan rakentamisen uusimpia ratkaisuja, niitä ei ole rakennettu uusien määräysten mukaan, sillä uudet määräykset astuvat voimaan vasta 1.7.2012. Haluamme kuitenkin tuoda energiatehokkuutta ohjaavaa E-lukua vahvasti esille, koska sen avulla heltiää rakennuslupa jatkossa, Pasi Heiskanen jatkaa.

Tampereen Vuorekseen rakentuvien messutalojen lämmityksessä käytetään uusiutuvan energian ratkaisuja, kuten maa- ja ilmalämpöpumppuja, aurinkokeräimiä ja erilaisia puulämmitysjärjestelmiä, jotka alentavat E-lukua. Nollaenergiatasoa tavoittelevissa taloissa tuotetaan lisäksi sähköä aurinkopaneeleilla. Taloissa pyritään myös minimoimaan veden ja valaistuksen sekä kodinkoneiden käyttämän energian kulutus. Lisäksi suositellaan käytettäväksi kotimaisia, uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja.

TaloPelistä apua rakennushankkeen suunnitteluun

Heinäkuun alussa voimaan astuvat uudet rakentamismääräykset muuttavat talorakentamista huomattavasti. Kokonaisenergian kulutukselle ylärajaksi asetettu E-luku ohjaa siten suunnittelua, mutta toisaalta rakentaja pystyy valitsemaan vapaammin, miten sallituissa rajoissa pysytään.

Visual computing Oy:n kehittämä TaloPeli auttaa perheitä internetissä rakennushankkeen suunnittelussa. Palvelu on perheille maksuton. Uudessa julkaistavassa versiossa on huomioitu E-luku ja uudet määräykset, joten perheet pystyvät tekemään sillä taloonsa kauaskantoisia, energia- ja kustannustehokkaita valintoja.

– TaloPeli laskee automaattisesti kustannukset, kun käyttäjä tekee valintoja huonetiloihin, rakenteisiin, talotekniikkaan tai energiatehokkuuteen. Samalla perhe saa tärkeää tietoa päätöksentekoa varten ja raamit kustannuksille. Hyvä suunnitelma ja tulosteet auttavat perhettä myös pankissa lainan haussa, Visual computing Oy:n toimitusjohtaja Petri Jyrkkä sanoo.

Lue lisää Sitran hankesivuilta.

Lisätietoja

Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, puh. 040 848 6200

Sitran Energiaohjelman johtava asiantuntija Jarek Kurnitski, puh. 040 574 1870

Visual computing Oy, toimitusjohtaja Petri Jyrkkä, puh. 040 7033 400

Lähdenkö hakemaan tietoa tutkimuslaitosten vai rahoittajien nettisivujen uumenista? Yritysten kautta ei tietoa varmaankaan saa, ainakaan ilmaiseksi. Voisivatko julkiset tahot auttaa: kunnat, ympäristöministeriö tai joku muu toimija?

Koska tiedon saanti ja oppiminen jo tehdyistä t&k-hankkeista on ollut hankalaa, on helposti keksitty tasaisin väliajoin pyörä aina uudestaan. Uusia hankkeita on laitettu liikkeelle pahemmin sivuilleen vilkuilematta, kunhan rahoittaja on löytynyt…

Tee Parannus! -viestintäohjelma (2009-2011) perustettiin välittämään tietoa  korjausrakentamisen hyvistä käytännöistä. Keväällä 2010 aloimme etsiä tietoa korjausrakentamisen t&k-hankkeista ja ennen kaikkea niiden tuloksista. Surffasimme netissä ja pyysimme tietoja niin tutkijoilta kuin rahoittajiltakin.

Noin puolen vuoden tiedon metsästyksen jälkeen meillä oli kasassa tietoja liki 250 korjausrakentamisen t&k-hankkeesta. Tiedon laatu oli varsin kirjava: osasta hankkeista oli vain nimi, kun taas muutamista materiaalia oli tarjolla todella runsaasti. Valitettavan monen hankkeen raportit ja aineistot olivat lievästi sanottuna vaikeaselkoisia. Tulkki olisi ollut tarpeen.

Kovalla kädellä tehdyn karsinnan jälkeen tuloksena oli noin 130 julkisen hankkeen tietokanta. Lisäksi hankkeiden tietoja ja tuloksia kirjoitettiin kansantajuisemmiksi, jotta tieto menisi paremmin perille.

Keräsimme samalla oppilaitoksista tietoa korjausrakentamiseen liittyvistä lopputöistä, niin AMK- kuin yliopistotasoisista. Saimme kokoon tiedot noin 400:sta viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalta tehdystä, korjausrakentamiseen tavalla tai toisella liittyvästä lopputyöstä. Niiden suuren määrän vuoksi emme käyneet niitä tarkemmin läpi, vaan lisäsimme tietokantaan töistä linkit ja asiasanat.

Lokakuusta 2011 lähtien edellä mainitut tiedot ovat olleet katsottavissa osoitteessa  www.rakennettuymparisto.info/kehityshankkeet. Pyrimme tekemään sivustosta sellaisen, että se houkuttelee tutkimustietojen etsimiseen. Erityisesti panostimme hakutoimintoihin ja visuaalisuuteen. Asiasanojen – ja niiden yhdistelmien – kautta voi hakea niin kehityshankkeita kuin lopputöitäkin ja tylsän listauksen sijaan voi katsella kuvapainotteista projektigalleriaa.

Tee Parannus! on osa ERA17-toimintaohjelmaa, jossa yhtenä tavoitteena on saada hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä saataville julkisesti. Tällaisella palvelulla pyrimme madaltamaan kynnystä tutkimuslaitosten ja rakennusalalla toimivien välillä.

Käy tutustumassa sivustoon, sieltä löytyy mitä mielenkiintoisempia hankkeita! Ja hyvällä tuurilla vältyt pyörän uudelleen keksimiseltä!

Jani Kemppainen
asiamies, Talonrakennusteollisuus ry

Kirjasta selviää, mihin energiaa kuluu jokapäiväisessä elämässä ja miten kiinteistöä käytetään ja hoidetaan niin, että ostettu energia tulee hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi kirja esittelee energiatehokkuutta parantavat laitevalinnat ja korjausvaihtoehdot, neuvoo korjaushankkeen suunnittelussa sekä antaa esimerkkejä korjausten vaikutuksesta erilaisten kiinteistöjen energiatalouteen, sisäilmastoon ja asumiskustannuksiin.

Taloyhtiön energiakirjan ovat kirjoittaneet kehityspäällikkö, TkT Jari Virta ja energia-asiantuntija, DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitosta. Teos kuuluu Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran julkaisusarjaan (Sitra 295), ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Tutustu ja tilaa osoitteessa http://kiinkust.fi/kirjakauppa/default.aspx?product=357.

Tammikuussa julkistettiin ympäristöministeriön tilaama ja Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen toteuttama Asukasbarometri 2010 -kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinalueiden laadusta ja asumistoiveista sekä asumisen ympäristöystävällisyyteen liittyvistä asenteista. Tutkimuksen mukaan suurin osa yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvista suhtautuu asuinalueensa täydennysrakentamiseen positiivisesti, jos he pääsevät itse vaikuttamaan sen suunnitteluun ja sijoittamiseen.

Täydennysrakentaminen voi parantaa asuinalueiden laatua, mutta se voi myös heikentää sitä. Tiiviisti rakennettujen asuinalueiden (aluetehokkuus > 0,32 eli keskustat, kantakaupunki ja tiiviit kerrostalolähiöt) vahvuutena ovat hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. Niillä liikutaan paljon jalan ja joukkoliikenteellä, kolme neljästä kävelee ruokakauppaan. Työmatkat ovat lyhyitä ja omalla asuinalueella käy työssä peräti kolmannes työssäkäyvistä. Tiiviillä asuinalueilla on enemmän vaihtoehtoja auton käytölle ja 30 % niillä asuvista vastaajista on harkinnut auton käytön vähentämistä.

Hyvin tiiviillä asuinalueilla tyytymättömyys asuinalueen viihtyisyyteen kuitenkin kasvaa, muun muassa sosiaaliset häiriöt, turvattomuus, epäsiisteys ja liikenteen aiheuttamat häiriöt lisääntyvät, liikenneturvallisuus heikkenee ja yhteisöllisyyden määrä laskee. Myös luonnonympäristön puute nousee esiin epäviihtyvyystekijänä. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten asuinalueiden – myös kerrostaloalueiden – vahvuutena on lähes joka paikasta lyhyt matka puistoon tai lähivirkistysalueelle. Viheralueet ovat merkittävä psyykkisen ja fyysisen terveyden ylläpitäjä ja viihtyvyystekijä, josta meitä ulkomaillakin kadehditaan. Tätä vahvuutta kannattaa vaalia.

Viidennes tutkimukseen vastanneista on tyytymättömiä osallistumismahdollisuuksiinsa asuinalueen suunnitteluun. Kuntaliitosten myötä tyytymättömyys osallistumismahdollisuuksiin uhkaa kasvaa, kun päätöksenteko karkaa kauemmaksi asukkaiden arjesta. Siksi on tärkeää kehittää lähidemokratiaa ja osallistumista. Internet-pohjaiset osallistumispalvelut ovat aktiivisen kehitystyön alla myös ympäristöhallinnon Asumisen ja rakentamisen e-palvelut -hankkeessa, joka on osa sähköisen asioinnin ja demokratia edistämisen SADe-hanketta. Tulevalla “Harava”-palvelulla kunta voi kerätä asukkailta näkemyksiä muun muassa sopivista täydennysrakentamiskohteista ja asukkaille tärkeistä säästettävistä alueista.

Lähiympäristö on osa ihmisen identiteettiä ja muutokset siinä koetaan henkilökohtaisesti. Mitä kauemmin asuinalueella on asuttu, sitä varauksellisemmin täydennysrakentamiseen suhtaudutaan. Lähestykäämme siis asukkaiden omia ympäristöjä kunnioittaen ja annetaan asukkaille todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tällöin muutoksiinkin suhtaudutaan positiivisemmin. Yritetään myös toteuttaa tärkeimpiä asumistoiveita rauhallisuudesta, luonnonläheisyydestä, omasta pihasta ja palveluiden saatavuudesta tiivistyvässäkin kaupunkirakenteessa. Annetaan asukkaille mahdollisuus toteuttaa asumisunelmia kaupungissa.

Anna Strandell
vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus / Rakennetun ympäristön yksikkö

Lisätietoja aiheesta:
www.ymparisto.fi/asukasbarometri
www.ymparisto.fi/epalvelutasuminen

ERA17-toimintaohjelmassa on monia maankäyttöön, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen sekä palveluiden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Lue lisää: http://era17.fi/maankaytto

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (Vaso), Boost Brothers Oy:n ja Tekesin toteuttamasta projektista “Energiaviisauden strategia”. Projektin tavoitteena oli käynnistää energiatehokkuuden hyödyntäminen ja siitä kilpailuedun hankkiminen Vasolle. Lopputuloksena Vasolle syntyi energiaviisauden pitkän aikavälin johtamismalli ja nopeiden toimenpiteiden tiekartta.

Tavoitteena valmistautua tulevaan korjaustarpeeseen

Vaso valmistautuu hyvissä ajoin kiinteistökantansa tuleviin korjaustarpeisiin. Vanhimmat Vason omistamat kiinteistöt ovat tällä hetkellä 20 vuoden iässä. Kiinteistökannan kehittämiseen vaikuttavat muun muassa ilmastonmuutoksen hillit- seminen, asukkaiden muuttuvat tarpeet ja asumisoikeusjärjestelmä.

Projektin tulokset ovat kasvattaneet merkittävästi Vason energiaviisautta: ”Suurin lisäarvo strategiaprojektista on ollut Vason tiimin tietoisuuden ja osaamisen kasvussa sekä asenneilmaston muokkaamisessa, valmistautumisessa tulevaan”, toteaa Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki.

Uusien teknologioiden seuranta on tärkeä kilpailuetu

Toimenpiteistä erityisesti teknologiaseuranta osoittautui kiinteistö- omistajan kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi. Uusien teknologioiden merkitystä Vasolle tarkasteltiin muun muassa älykkään mittaroinnin ja pistorasioiden, LVI-ohjaus- ja optimointijärjestelmien, lämmityksen säätöjärjestelmien, pienenergiatuotannon ja lisäeristämisen alueilla.

Projektin mukaan energiaviisaus on merkittävä kilpailutekiä asumisoikeuskiinteistön omistajalle, koska se tuo suuria säästöjä sekä nostaa kilpailukykyä ja brändiarvoa ympäristövaatimusten kiristyessä.

Tekes ja ARA ovat rahoittaneet myös VASOn energiatehokkuudeltaan passiivitaloluokkaan kuuluvan asuinalueen kehittämistä ja toteutusta Naantaliin Soinisten alueelle.

Lisätietoja:
Pekka Peltomäki, pekka.peltomaki(at)vaso.fi
Juho-Kusti Kajander, juho-kusti.kajander(at)boostbrothers.fi
Reijo Kangas, reijo.kangas(at)tekes.fi

Sanoista tekoihin

Seurantaryhmä kirjoitti kesäkuussa 2011 kannanoton osaamisen kehittämisen tarpeista ja luovutti sen opetus- ja kulttuuriministeriön johdolle. (Lue tapaamisesta ja kannanotosta julkaistu uutinen). Tapaamisessa käytiin hyvää keskustelua koulutuksen kehittämisestä.

Koska yliopistot päättävät itsenäisesti opetus- ja tutkimustoimintansa suuntaamisesta ja resursoinnista, seurantaryhmä päätti seuraavaksi lähestyä suoraan teknisiä yliopistoja.

Tammi-helmikuun aikana seurantaryhmä on jo vieraillut Tampereen teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Kesän kynnyksellä tavataan vielä ammattikorkeakoulujen edustajia.

Tapaamisissa on luotu katsaus toimintaohjelman sisältöön ja etenemiseen, sparrailtu näkemyksiä kiinteistö- ja rakennusalan koulutuksen kehittämisestä energiaviisauden näkökulmasta ja kuultu yliopistojen suunnitelmista.

Yliopistojen asenne on rohkaiseva

Tapaamiset ovat olleet seurantaryhmän mielestä erittäin mielenkiintoisia, valaisevia ja hyödyllisiä. Ilahduttavaa on ollut, että myös yliopistot näkevät energiaviisauteen ja alan kehittämiseen liittyvät kysymykset tärkeinä. Yksi osoitus tästä on se, että tapaamisissa on ollut mukana yliopiston ja tiedekuntien ylin johto ja jopa toistakymmentä eri alojen osaajaa.

Eri yliopistojen taustat ja suunnitelmat energiaviisauteen ja opetus- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen painottuvat ymmärrettävästi eri tavalla. Kaikki elävät kuitenkin tiiviisti maailman muutoksen mukana ja tunnistavat muutostarpeet.

Keskusteluissa nousivat esiin mm. seuraavat teemat:

• Energiaviisaus-termi kuvaa hyvin uudenlaista ajattelua. Yliopistot ottavat termin käyttöön toiminnassaan
• Energiaviisaasta rakentamisesta on tulossa uusi erityinen osaamisala ja siksi tarvitaan uudenlaista poikkitieteellistä osaamista.
• Jo nyt energiaviisauden moniosaajista eli suurten kokonaisuuksien hallitsijoista on suuri pula.
• Opiskelijoille pitää kuvata houkuttelevasti nykyiset ja tulevat monipuoliset osaamistarpeet ja kannustaa heitä rakentamaan näitä vastaavat osaamiskokonaisuudet.
• Opetusmateriaalit ovat osin puutteelliset. Teollisuuden ja yliopistojen yhteistyötä voisi tehostaa siten, että opetuksessa hyödynnettäisiin yhä paremmin uusimpia tuloksia käytännön kokeiluhankkeista ja tutkimuksista.
• Rakentamisen ja suunnittelun muutokset asettavat muutostarpeita opetukseen.
• Yliopistot voivat ja haluavat aktiivisesti vaikuttaa siihen, että energiaviisautta ja poikkitieteellistä osaamista painotetaan opetushenkilökunnan ja professuurien resursoinnissa.
• Täydennyskoulutusta tulee nopeasti kehittää nykyisten työntekijöiden valmiuksien lisäämiseksi.
• Yliopistoilla on tärkeä tehtävä myös ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan osaamisen kehittämisessä.
• Eläköitymisen myötä alalta ja opetushenkilökunnasta poistuu lähivuosina suuri joukko työntekijöitä. Tämä osaamisvaje on täytettävä.
• Yliopiston ja työelämän välisen vuoropuhelun tapoja on hyvä yhdessä kehittää ja tiivistää. ERA17-työssä mukana olevat tahot tukevat yliopistoja mielellään energiaviisauden edistämisessä.

Seurantaryhmä käsittelee seuraavassa kokouksessaan tapaamisissa käsiteltyjä asioita ja mahdollisia jatkotoimia.

Lisätietoja

seurantaryhmän jäsenet, puheenjohtaja Helena Säteri ja sihteeri Mikko Nousiainen

UP-RES -koulutukseen osallistujat tutustumassa Keravan puuta polttavaan yhteistuotanto-voimalaitokseen. Kuva: Arto Nuorkivi

Aalto-yliopiston täydennyskoulutuskeskuksella Aalto PRO:lla on käynnissä uusi täydennyskoulutusohjelma, jonka avulla yhdyskuntien on mahdollista saavuttaa huomattavat energiasäästöt ja päästövähennykset. Tämä on mahdollista uudenlaisten, energiaviisaiden suunnittelukäytäntöjen sekä monialaisen yhteistyön myötä. Juuri näihin asioihin koulutuksella halutaan vaikuttaa.

Uudessa koulutuksessa valmennetaan kaupunkisuunnittelijoita ottamaan yhdyskuntien energiaratkaisut huomioon jo varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tärkeimmät ratkaisut yhdyskuntien energiatehokkuuden kannalta tehdään maankäytön, liikenteen, energiatuotannon ja rakentamisen suunnittelussa. Tähän asti kaavoittajilla ei ole ollut riittävästi tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista energiatehokkuuteen.

- Kunnissa on toki käynnissä erilaisia energiatehokkuuteen tähtääviä kaavoitusratkaisuja. Näin on esimerkiksi Porvoossa, Skatftkärrin alueella, jonka ensimmäinen ns. energiakaava julkistettiin jo syksyllä 2010. Skaftkärrin tapauksessa oikealla suunnittelulla on päästy jopa 30 % säästöihin energian käytössä ja vähennyksiin kasvihuonekaasujen päästöissä, kertoo Arto Nuorkivi Aalto PRO:sta.
- Systemaattinen koulutus kuitenkin Suomessa puuttuu ja tähän projektimme haluaa tuoda ratkaisun.

- Koulutus on varsin harvinainen koko maailmassa, kertovat hankkeen vetäjät Anna-Maija Ahonen ja Arto Nuorkivi.
- Se toteutetaan samanaikaisesti, mutta vähän eri muotoisena viidessä eri Euroopan maassa. Suomen lisäksi mukana ovat Englanti, Saksa, Espanja ja Unkari. Erilaiset koulutusmuodot auttavat vertailemaan käytäntöjä, jotta voimme tehdä suosituksia muille yliopistoille Euroopassa vastaavan koulutuksen ottamiseksi opetusohjelmaan, he korostavat.

- Koulutus puhallettiin käyntiin vuosi sitten alkaneella tiedotuskiertueella, kertoo Ahonen. Näihin tilaisuuksiin osallistui kaupunkisuunnittelijoita, paikallisten energiayhtiöiden edustajia, rakentajia ja muita sidosryhmiä. Tilaisuudet pidettiin Espoossa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Seinäjoella, Jyväskylässä ja Oulussa.

Varsinainen koulutus alkoi lokakuussa 2011 ja päättyy kesäkuussa 2012. Koulutukseen osallistuu  25 yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaa eri puolelta Suomea. Koulutuksen sisällöt on suunniteltu siten, että ne voidaan hyödyntää mahdollisimman pian käytäntöön. Lisäksi, koska kyseessä on asiantuntijoillekin uusi alue, on tärkeää työskennellä koulutuksen aikana niin, että luodaan yhdessä energiaviisasta suunnitteluosaamista. Täydennyskoulutuksen osioita tullaan siirtämään myös yliopistojen perustutkintokoulutukseen soveltuvin osin.

Koulutus koostuu kahdeksasta jaksosta. Jaksoilla käsitellään seuraavia asioita:

1. Päästöjen alentamistavoitteet  
2. Rakennukset: vanhat ja uudet     
3. Polttoaineiden ja päästöjen laskenta
4. Kaupungit: energia ja päästöt       
5. Maakunnat:hajautetut energiajärjestelmät
6. Taloudellisuus energiassa
7. Liikenteen energiatalous ja päästöt
8. Tulevaisuusseminaari.

Koulutuksen koordinoi Aalto PRO, ja muina järjestäjinä toimivat Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitos, Energiatekniikan laitos, Talotekniikan instituutti sekä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Sitra tukee koulutushanketta.  

Lisätietoja koulutuksesta ja projektista
Anna-Maija Ahonen, puh. 050 307 4934, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Arto Nuorkivi, puh. 041 456 8893, energy@nuorkivi.fi

ERA17-raportti kiinnitti huomiota energiaviisauden lisäämiseen ammattiosaamisessa. Myös kaavoituksessa suositeltiin energianäkökulmien mukaan ottamista.

Liitteenä olevassa tiedostossa on kuvattu yhteenvetomaisesti jokaisen toimenpiteen eteneminen. Kannustamme hyödyntämään aineistoa ja kysymään tarvittaessa lisätietoja!

Asiat etenevät monella rintamalla!

Lisätietoja: Mikko Nousiainen