Energiaviisaudessa on aina kyse yhteisestä onnistumisesta

Laine Ritva PICT0325Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelman toiseksi viimeinen vuosi on pyörähtänyt käyntiin. Vuonna 2010 lähdettiin liikkeelle ja nyt aletaan lähestyä tilinteon aikaa. Miten työssä on onnistuttu? Tämän arviointiin seurantaryhmä aikoo keskittyä tänä ja ensi vuonna voidakseen entistä paremmin tukea hyvää kehitystä.

Energiaviisaudessa on aina kyse useiden eri toimijoiden yhteisestä onnistumisesta. Valtion, kuntien, yritysten ja yksityisten kansalaisten tulee kaikkien tehdä oikeita valintoja. Kehykset työlle ovat suotuisat. Pariisin ilmastoneuvottelut ovat menestyksekkäästi takana. Ensimmäinen maailmanlaajuinen ja oikeudellisesti sitova sopimus on saatu solmittua. Suomen tuleva juhlavuosi innostaa myös varmasti tekemään kestävää tulevaisuutta rakentavia valintoja.

Kunnat ovat keskeinen toimija luotaessa edellytyksiä energiatehokkaalle asumiselle, liikkumiselle ja työskentelylle. Palveluiden järjestäjinä ja omassa energiankäytössään kunnat voivat toimia edelläkävijöinä. Eheä yhdyskuntarakenne on yksi energiatehokkuuden edellytyksistä. Kuntien on niin maankäytön suunnittelussa kuin toimitilojen sekä muun infran rakentamisessa ja ylläpidossa sekä palveluiden järjestämisessä kiinnitettävä energiansäästöön erityistä huomiota. Ihmisten elämäntapavalinnoilla on suuri merkitys energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Ympäristön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelulla voidaan luoda edellytykset oikeansuuntaisille valinnoille ja toimintatavoille.

Hyviä esimerkkejä löytyy niin pienistä kuin suuristakin kunnista, mutta niiden siirtäminen kunnasta toiseen ei ole yksinkertaista. Jotta toisessa kunnassa luodun hyvän toimintatavan voi omaksua ja jopa kehittää sitä edelleen, se täytyy ymmärtää. Hyvien käytäntöjen levittämisessä toimiva menetelmä on kirjoittaa toimenpide auki kertomukseksi: Miten muutokseen on ryhdytty, miten se on toteutettu, mikä on ollut tärkeää ja mikä vaikeaa ja minkälaisia mitattavia vaikutuksia toteutetuilla toimenpiteillä on ollut. Tällaisen tiedon pohjalta muut voivat lähteä soveltamaan toimintatapaa omaan ympäristöönsä – ehkä yksityiskohdiltaan erilaisena, mutta tuloksekkaana.

Seurantaryhmän tärkeä tehtävä kahtena viimeisenä vuonna on koota kokonaisnäkemys siitä, miten energiatehokkuutta on pystytty edistämään ohjelman alkamisen jälkeen. Tämä voi tarkoittaa tapausesimerkkien kuvausta, numerotietoa vaikkapa rakennuslupien energialuvuista tai asiantuntija-arvioita eri näkökulmista.

Asenne alussa ratkaisee. Oikeaa asennetta tukee tieto ja ymmärrys siitä, mikä on tärkeää ja miten itse kukin voi vaikuttaa. Seurantaryhmän ensi vuoden työlistalle kannattaisikin muun ohella ottaa selvitys siitä, miten asenteet ovat muuttuneet vuodesta 2010. Veikkaukseni on, että muutos on mittava. Energiatehokkuuden tavoittelu ja vastuu yhteisen ympäristömme hyvinvoinnista ja jatkuvuudesta ovat nousseet uudella tavalla yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Ritva Laine, Kuntaliitto
ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja 2016

This entry was posted in Artikkelit and tagged , .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *