Energiatehokkuutta koko elinkaaressa – ERA17-vuosipäivässä katsaus energiatehokkuustoimiin

ERA17-vuosipäivässä kuultiin kattavasti esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta. Puheenvuoroissa korostui, että rakennetussa ympäristössä on tärkeää miettiä energiatehokkuutta koko elinkaaren ajalta, rakentamisesta käyttöön, huoltoon ja arjen ratkaisuihin saakka. Myös liikkumisessa ja koko kaupunkirakenteessa.

Maatera_7538alous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen korosti puheenvuorossaan, että rakennus- ja kiinteistöalan energiatehokkuustoimet ovat oleellisia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ”Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnissa ollaan pidemmällä kuin uskottiinkaan. Tavoitteissa on hyvä olla etunojassa, ja tässä ERA17 on hyvä esimerkki. 2020 päästötavoitteet ovat siis vasta alkua.”

Poliittiset tavoitteet korkealla

Myös Euroopan unionin tasolta on tulossa loppuvuodesta energiatehokkuuteen liittyen uusi direktiivi, jossa tavoitteet asetetaan vuoteen 2030 saakka. Työ ei lopu ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika toimintaohjelman jälkeen, vaan tekemistä on edelleen paljon ja tavoitteet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi yhä korkeammalla.

Rakentamisen osalta Tiilikainen korosti materiaalitehokkuutta ja puurakentamista: ”Energiatehokkuudessa on tärkeää miettiä rakennuksia koko elinkaaren kannalta. Puu sitoo kasvaessaan ja koko käyttöikänsä ajan ilmakehän hiiltä, vaikkapa sitten rakennusmateriaalina.”

Elinkaariajattelun hidasteena osaoptimointi

Hankekehityspäällikkö Miro Ristimäki Skanskalta haastoi kuulijoita kysymällä, onko elinkaariajattelu todellisuudessa unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä.

Vaikka elinkaariajattelu olisi kokonaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, toimijoilla on harvoin kannusteita ottaa koko ketju todella huomioon. ”Liiketoimintamallit eivät tue optimoitua elinkaarinäkökulmaa”, Ristimäki nosti esiin väitöstutkimuksensa tuloksia ja jatkoi kysymällä, miten saataisiin esimerkiksi sijoittajat kantamaan vastuuta koko elinkaaresta.

”Elinkaarivastuun puuttuminen on huolestuttavaa ottaen huomioon rakennus- ja kiinteistöalan merkityksen kansantaloudelle”, Ristimäki korosti.

era_7568 era_7582 era_7587

Konkreettisia esimerkkejä Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta

Saara Vauramo, Lahden ympäristöjohtaja, esitteli vuosipäivässä Lahden kokemuksia julkisten rakennusten monikäyttöisyyden parantamisesta. ”Koko julkinen rakentaminen on rajussa murroksessa”, Vauramo sanoi viitaten esimerkiksi korjausrakentamisen tarpeisiin ja väestön ikääntymiseen. Muutosten myötä myös vaatimukset rakennusten muuntojoustavuudelle kasvavat. Tässä yhteydessä on mahdollista saavuttaa myös energiatehokkuuden saralla tuloksia.

Smart&Clean -säätiön toimitusjohtaja Tiina Kähö puolestaan kertoi, että uuden säätiön tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta maailmanluokan testialue ja näyteikkuna puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa. Säätiö hakee uusia kumppanuuksia asiassa, ja Kähö kehottikin alan toimijoita olemaan yhteydessä uusien ideoiden ja hankkeiden tiimoilta.

Arkeen tähtääviä tekoja tarvitaan – Energiahukka-kampanja esimerkkinä

Myös kuluttajien ja ihmisten arkisten tekojen rooli korostui puheenvuoroissa. Vuosipäivässä intoa herätti Energiahukkajahti, jota yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä esitteli. ”10-15% rakennetun ympäristön säästöpotentiaalista on jo olemassa olevassa rakennuskannassa. Energiahukka-jahti on tämän takia käynnissä: tavoitteena on saada taloyhtiöt vähentämään energiahukkaa arkisin toimenpitein.”

Hakaste kehotti kaikkia alan toimijoita tutustumaan energiahukka.fi-sivustoon, jolta voi tilata vinkkejä energiatehokkuuden parantamiseen taloyhtiöissä ilman kalliita remontteja.

ERA17-toimintaohjelman loppukiri alkoi – tiedossa hyvien käytäntöjen levittämistä ja toiminnan arviointia

Vuosi 2017 on ERA17-toimintaohjelman viimeinen toimintavuosi.  Tätä heijastellen sekä kuluvan vuoden ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja johtaja Ritva Laine Kuntaliitosta että tulevan kauden puheenjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta korostivat toimintaohjelman arvioinnin tärkeyttä.

Laine pohti, pitäisikö erilaisten energiatehokkuutta edistävien verkostojen työtä arvioida myös tiedonkulun ja tekemisen tehokkuuden kannalta. Laine korosti myös, että kunta-alalla on tärkeä rooli energiatehokkuuden edistämisessä; erityisesti infrastruktuurin rakentamisessa niin, että se tukee energiaviisasta elämäntapaa.

era_7633Puheenjohtajuus siirtyi Kiinteistöliiton Harri Hiltuselle. Hiltunen korosti, että ERA17-toimintaohjelman viimeisenä toimintavuotena painotus on hyvien käytäntöjen levittämisessä ja toimintamuodon arvioinnissa.

Viimeinen vuosi on tärkeä hetki katsoa, miten ja millä toimintamuodoilla kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä saavutetaan myös jatkossa.

Teksti: Liina Länsiluoto
Kuvat: Tommi Ahlberg

Tilaisuuden esityksiä:

Kestävä kaupunki – malli elinkaarijohtamiseen

  • Miro Ristimäki, tekn. tri / hankekehityspäällikkö, Aalto-yliopisto / Skanska

Energiaviisautta Lahdessa: kohti kellon ympäri palvelevia monitoimitaloja

  • Saara Vauramo, ympäristöjohtaja

Älä anna energiahukan puhaltaa taloyhtiösi rahoja 

  • Harri Hakaste, yliarkkitehti, ympäristöministeriö

Liikkumisen uudet digipalvelut

  • Sonja Heikkilä, projektijohtaja, OP-ryhmä

Ilmasto muuttuu – me emme!

  • Jouni Wallander, Solita Oy  & Tuuli Rantala, WSP Group
This entry was posted in Artikkelit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *