Askel askeleelta kohti kestävämpää yhteiskuntaa – ERA17-vuosiseminaarin tunnelmia

era_juhlasali

Tänä vuonna seminaari järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla

Tilaisuuden juontanut Juha Salmi toivotti energiaviisauden mallioppilaat tervetulleiksi kuulemaan ilosanomaa jo viidenteen ERA17-vuosipäivään. Avauspuheenvuoron pitänyt ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja Mika Lautanala totesi, että monilta osin vuonna 2010 julkaistu Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika – ERA 17 -toimintaohjelma on yhä ajankohtainen. Onneksi lopun, eli vuoden 2017 lähestyessä voidaan kuitenkin myös todeta, että esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuden vertailussa, älyliikenteessä ja alueellisen energian hyödyntämisessä on päästy paljon eteenpäin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen suuret linjat lyödään joulukuussa lukkoon Pariisissa. Merja Turunen ympäristöministeriöstä kertoi, että tällä kertaa maailmanlaajuisesti kattavan ilmastosopimuksen aikaan saaminen vaikuttaa erittäin todennäköiseltä. Sopimus astuisi voimaan 2020 ja siihen kirjattavilla keinoilla rajoitettaisiin lämpötilan nousu kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. ”Ratkaistavia asioita on paljon, mutta aikaa käytettävissä vähän. Sopiminen on tasapainottelua eri kehitysvaiheessa oleville maille nimettävien toimenpiteiden välillä. Neuvottelujen läpinäkyvyys on välttämätöntä, jotta sovittujen asioiden toteutuminen voidaan varmistaa”, Turunen korosti.

Koko toimintaa voi arvottaa kestävyyden mukaan

”Nyt on oikea hetki arvioida kaikkea tekemistä kestävän kehityksen näkökulmasta ja tuoda markkinoille hyviä tuotteita, koska sidosryhmien vaatimustaso kasvaa ja sääntely kiristyy joka tapauksessa”, sanoi Luis Neves Deutsche Telekomilta. Hän painotti, että ICT:n hyödyntäminen on keino pysäyttää päästöjen kasvu. ”Teknologian hyödyntämisellä voidaan saada aikaan kustannussäästöä ja vähiä resursseja voidaan käyttää tehokkaammin. Tärkeintä on keskittyä ihmisiin ja tarjota heille paras kokemus”, Neves linjasi. Deutsche Telekom analysoi tarkasti 64 tuotetta siitä näkökulmasta, millaista hyötyä niillä voidaan saavuttaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Mukana oli sovelluksia esimerkiksi maatalouden, opetuksen ja tuotannon käyttöön. Niitä on arvotettu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristötehokkuuden näkökulmista ja kestävä kehitys on nostettu kärjeksi myös markkinointiin. ”Me uskomme, että on mahdollista samanaikaisesti lisätä ihmisten hyvinvointia, vähentää ympäristön kuormitusta ja saada tuottoa”, Neves summasi.

Resurssien käyttöä rajallisuutta kunnioittaen

era_laine

Kehäradan yhteyteen voidaan tehdä paljon asuntoja, kertoi Tarja Laine

Tarja Laine kertoi kaupunkisuunnittelun kokemuksia kestävästä kehityksestä. ”Meillä Vantaalla yhdyskuntarakennetta on kehitetty eheämmäksi todella pitkällä aikajänteellä jo vuosikymmenien ajan. Kaupunki on rakentunut ja rakentuu jatkossakin vahvasti raideliikenteen ympärille”, Laine kertoi ja jatkoi: ”Kehärata mahdollistaa maankäytön mittavan tehostamisen ja elinvoimaisten keskustojen kehittämisen. Sen varrelle mahtuu 100 000 uutta asukasta ja 100 000 uutta työpaikkaa.” Kivistössä on käytössä One planet living -konsepti, jolla hallitaan suunnittelua kaikilla elämän osa-alueilla. ”Lähtökohtana on se, ettemme käytä enemmän resursseja kuin maapallolla on. Kulutuksesta ja ihmisten käytöksestä on eniten kiinni se, kuljetaanko tavoitteiden mukaiseen suuntaan”, kuvaili Tarja Laine.

Kohti lähes nollaa

Lähes nollaenergiarakentaminen -paneelin kärkeen todettiin, ettei nimi asiaa pahenna. Keskustelun osallistujat, Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä, Pekka Metsi Granlundilta ja Mikko Somersalmi LähiTapiolasta, olivat yksimielisiä siitä, että valmistelutyötä on tehty ihanteellisen huolellisesti ja laajaa porukkaa kuunnellen. Ala on saanut tuoda esiin esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidettävyyteen, toteutustapojen innovointiin ja tunnuslukujen teoreettisuuteen liittyvät huolensa, kiittivät Pekka Metsi ja Mikko Somersalmi. Keskustelijat nostivat esiin tilaajan ratkaisevan roolin vaatimustason asettajana ja toisaalta palveluntarjoajien mahdollisuuden kehittää uusia palvelukokonaisuuksia ja menestyä markkinoilla. Pekka Kalliomäki tiivisti määräysten merkityksen alarajojen ja vähimmäistavoitteen asettamisessa. ”Tässä salissa jokainen kykenee varmasti tekemään vielä sitä parempaa”, Kalliomäki haastoi.

Arjen tavat muutoksessa

era_suojanen

EkoRent Oy:n Juha Suojanen kertoo yhteiskäyttöisen sähköauton eduista

Vuosipäivän case-esimerkkeinä kuultiin EkoRent-konseptista sekä Finlandia-talon korjauksesta.

Yhteiskäyttöiset sähköautot ovat varteenotettava vaihtoehto kaupungissa liikkumiseen. ”Yhdellä latauksella voi ajaa noin 150 kilometriä, mikä riittää monen päivätarpeeseen. Laskelmiemme mukaan yksi yhteisökäyttöauto korvaa 15 yksityistä. Tavoitteenamme on tehdä palvelusta mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta asiakas valitsee sen toisenkin kerran”, kertoi Juha Suojanen EkoRent Oy:stä.

Taloyhtiössä yhteiskäyttöinen sähköauto vähentäisi parkkipaikkojen tarvetta, mikä ei ole ihan pieni asia. Maan alle louhittu parkkipaikka isoissa kaupungeissa voi maksaa jopa 50000 euroa.

Finlandia-talossa on tehty mittavia uudistuksia liittyen niin tilaratkaisuihin kuin teknisiin järjestelmiinkin. Sähkönkäytössä on onnistuttu säästämään lähes kolmannes. ”Kaikkein tärkeintä on ollut sitouttaa koko henkilökunta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Helpoiten ja eniten säästöä syntyy sillä, että räätälöimme teknisten järjestelmien käyttöä sen mukaan, millaisessa käytössä tila on, emmekä aja niitä aina täysillä”, sanoi Johanna Tolonen. Huomattavia edistysakseleita voidaan siis saavuttaa sinänsä haastavassa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessakin, kun toimintakulttuurin muutos viedään läpi koko verkoston.

Kuntaliitto ERA17-vetovastuuseen

Vuosipäivän lopuksi Mika Lautanala luovutti ERA17-viestikapulan seuraavan vuoden puheenjohtajalle, Kuntaliiton Ritva Laineelle. ”Otan tehtävän innolla vastaan. Kunnat ovat näissäkin asioissa merkittäviä suunnannäyttäjiä ja uusien käytäntöjen varhaisia omaksujia. Kun toimintaympäristö on kunnossa ja kestävyyteen kannustava, on jokaisen suomalaisenkin helpompi itse tehdä energiaviisaita valintoja”, Ritva Laine kannusti.

Poimintoja sisällöstä:
Pariisin ilmastokokous 2015 (video)
Kohti Pariisia – tavoitteena uusi kattava ilmastosopimus, Merja Turunen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö (pdf)
Profits and savings vs sustainability and climate actions, Luis Neves, Group Sustainability and Climate Change Officer, Deutsche Telekom AG (pdf)

Teksti Johanna Kaalikoski
Kuvat: Eero Lukin

This entry was posted in Uutiset and tagged , , .

Vastaus kohteessa Askel askeleelta kohti kestävämpää yhteiskuntaa – ERA17-vuosiseminaarin tunnelmia

  1. Markku Elg sanoo:

    Kiitos jälleen kun sai olla mukana ja seurata askeleita ja visiota kohti rakennetun ympäristön energiaviisautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *